Lempikirjailijoideni teosten lukeminen loppuun jättää aina jälkeensä tyhjyyden tunteen. Sen lievittämiseksi vilkuilin Turun pääkirjaston uutuushyllyä mitään erityisesti etsimättä. Pikavoiton toivominen kannatti, sillä käteeni osui Ferdinand von Schirachin kertomuskokoelma Syyllisyys.
Saksalainen Ferdinand von Schirach on puolustusasianajaja, joka kirjoittaa tarinoita todellisista rikostapauksista. Häneltä on aiemmin suomennettu Rikoksia sekä Collinin tapaus, joka on romaani.
Luin Syyllisyyden ns. yhdellä istumalla (tosiasiassa luen aina makuulla, mutta ymmärrätte pointin). Seuraavana päivänä riennähdin takaisin kirjastoon ja lainasin myös ne kaksi muuta. Tällä hetkellä nautiskelen Rikoksia.
Von Schirachin tyyli on toteava ja asiallinen olematta kuitenkaan kuiva. Hän kuvailee tapahtumia ja ihmisiä eloisasti ja selkeästi, mutta kauhistelematta tai mässäilemättä. Juuri tässä näennäisessä yksinkertaisuudessa on hänen kerrontansa voima. Hän kykenee kuvailemaan monimutkaisia kokonaisuuksia siten, että käsittämättömästä tulee ymmärrettävää, silloinkin kun lukija ei haluaisi ymmärtää.
Kirjailija itse sanoo Rikoksia-kirjan esipuheessa:
Me tanssimme koko elämämme hyvin ohuella jäällä, sen alla on kylmää ja kuolema tulee nopeasti. Joitakin jää ei kanna ja he uppoavat. Juuri se hetki kiinnostaa minua. Jos olemme onnekkaita, niin ei käy ja jatkamme tanssimista. Jos olemme onnekkaita.
(Ferdinand von Schirach: Rikoksia. Suom. Raija Nylander. Atena 2011.)
 |
| Kannet ovat Timo Mänttärin suunnittelemat. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti